keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Kesä tais olla siinä?

Katsoin joskus dokumenttia missä tutkittiin ajan kulumista. Dokumentissa selvitettiin miksi iän myötä aika tuntuu kuluvan nopeammin, syynä oli vissiin joku typerä hormonitason juttu. Lapsena tosiaan kesä kesti ikuisuuden, ehti tehdä kaikkea, käydä kaikkialla ja vielä välissä kyllästyäkin. Tänä kesänä vissiin ikä tehnyt tehtävän ja tuo hormonihomma oli osaltani romahtanut > kesä meni, niin ettei renkaita ehtinyt puhkoa.

Tässä kuitenkin muutama sananen viimeisistä kisoista ja yhteenveto kaudesta.

Taivassalo SM XCM

Oli kyllä rajusti fiilis kateessa ennen tätä kisaa. Pidin ennen kisaa pari viikkoa kesälomaa, jonka ajaksi olin suunnitellut kovan reeniblokin. Tietenkin satoi joka päivä kaatamalla, tais jopa tulla sademäärässä joku yhden viikonlopun ennätys. Lähdin kuitenkin kannattamaan kisan SM-arvoa ja tutustumassa minulle uuteen rataan.
Suut makeaksi
Olen usein puhunut "jumppa-polusta", mutta nyt minä vasta tiedän mitä se on. Taivassalossa oli nimittäin tätä tarjolla 3,5 tuntia. Rata oli kuitenkin todella hieno ja siinä oli nähty vaivaa. Koko ajan riitti tekemistä, muttei kuitenkaan liian vaikeaa, piti vain tehdä yläkropallakin töitä edetäkseen reitillä.
Omassa kisan kulussa oli taas tuttu kaava: vauhti ei ekalla tunnilla riittänyt, mutta viimeiset pari tuntia menikin jo sitten paremmin. Löysin jopa sen Heikkisen lanseeraaman "ajamisen ilon".
Lopputuloksena paras SM-sijoitukseni ikänä ja pakko myöntää, vähän nautin kun viimeisellä kierroksella ohitin Färmin Akin :)
Onneksi tuli tähän väliin näin hyvä kisa, taas saatiin motivaatiot kohilleen.
Pakollinen duck face -poseeraus

Aluemestaruus MTB ja Hyvinkää XCO

Toiseksi viimeisenä kisana oli perinteinen aluemestaruus. Topparin Jaakko käskytti pyörää ekalla kierroksella siihen malliin, että jäi tällä kertaa duck face -poseeraukset väliin -> piti pitää suuta auki ja oikein hengitellä.
Itsellä yleensä onneksi usein helpottaa ekan kierroksen jälkeen, kun muilta loppuu KERS-järjestelmästä akut ja siirrytään perusvauhtiin. Oma perusvauhti oli tällä kertaa nopeinta ja lopulta vein voiton melko selvällä erolla.

Viimeisenä vuorossa oli Hyvinkään XCO -cupin päätös. Reitti oli todella helppo, niin teknisesti kuin fyysisesti. 
Hyvinkää XCO:n ainut juuri
Aluksi taaskaan en pystynyt vastaamaan kärjen vauhtiin ja tipuin sijalle 4. Seurakaverini Ukko Peltonen M-18-sarjasta ajoi minut kiinni ja jatkoimme matkaa vuorovedoilla. Pikku hiljaa huomasin, että olisi ollut kulkua enemmänkin. Päätin kuitenkin säästellä viimeiselle kierrokselle, että saan varmasti tiputettua kolmantena olevan Lauri Tossavaisen. Ohitin toiseksi viimeisellä kierroksella Laurin ja nostin vauhtia viimeiselle kierrokselle. Lauri tippui kyydistä ja yllätyksekseni sain vielä toisena olevan Dani Härgisenkin melkein kiinni. Ero oli lopussa vain 4 sekunttia. Harmittaa siinä mielessä, kun huomasin viimeisellä kierroksella että olisin voinut ajaa kauemminkin tätä vauhtia.


Cupin loppupisteissä olin kolmas. Jos olisin onnistunut voittamaan Danin lopussa, niin olisin voittanut koko cupin. Nyt eroa kärkeen jäi vain 6 pistettä.
XCO cupin palkintojenjako

Kausi 2016 yhteenveto

Heti voi sanoa, että paras kausi tähän mennessä. Jossain kisoissa jopa tuntui että minähän alan olemaan kilpaurheilija. Parhaimpina muistoina kaudesta jää Tahko MTB, Cycli XCO/XCM ja Taivassalo SM XCM. Mielestäni Cycli XCM kisan viimeisellä kierroksella aloin ajamaan jo lähelle kärjen vauhtia. Oli mahtava fiilis kun sai vain käskyttää kovempaa, jalat ja pyörä myös tottelivat.
Perusvauhti on mennyt kokonaisuudessa eteenpäin ja sain myös kauden aikana käsityksen mikä on mennyt vikaan etten panostukseen nähden pääse tämän kovempaa. Tämä tullaan korjaamaan ensi harjoituskauden aikana.

Cycli XCM, ehkä kauden paras kisa.
Kiittää sais taas vaikka ketä, mutta pidetään nyt sen asian suhteen malttia. Poikkeuksellisesti haluan kiittää valokuvaajia Kaisaa ja Tarjaa! Arvostan erittäin suuresti, että jaksatte ottaa kuvia ja jakaa niitä eteenpäin! Ilman teidän kuvia ei jäisi tästä hommasta mitään muistoa :)
Kiitoksia myös Kari Mäkiselle, joka jaksaa julkaista ja pitää kirjaa kaikista kisatuloksista! Loistavaa!

Kiitoksia myös Riikalle, joka tänä vuonna löysi sen viimeisenkin vaihteen kisaamiseen. Varokaa naiset, ensi vuonna Riikka tulee ajamaan entistäkin kovempaa!